Tervetuloa keskustelemaan Sinivihreiden kokoomuslaisten laatiman uuden ympäristöpoliittisen ohjelman teemoista. Seminaari järjestetään yhdessä Suomen Toivo -ajatuspajan kanssa.
Aika: Keskiviikko 18.11.2009 klo 17.00–19.00
Paikka: Eduskunta, kabinetti 1 (käynti Eduskunnan pääovesta)
Sinivihreiden ympäristöpoliittinen ohjelma on nähtävissä ja muokattavissa osoitteessa http://www.sinivihreat.fi/wiki/.
Tilaisuuden ohjelma:
Tilaisuuden avaus ja tavoitteet
Verkoston esittely
Aaro Harju, Sinivihreät kokoomuslaiset
Ympäristöpoliittinen ohjelma
Laadintaprosessi, ohjelman painotukset ja valinnat
Hannele Luukkainen, kaupunginvaltuutettu
Ohjelman kommentointia
Sanna Perkiö, kansanedustaja
Jari Ihonen, Tuulivoimayhdistys ry.
Keskustelu
Tilaisuuden yhteenveto ja päätös
Aaro Harju
Huom! Tilaisuus on avoin, mutta edellyttää eduskunnan kulunvalvonnan takia ilmoittautumista. Ilmoittautumiset mahdollisimman pian ja viimeistään ma 16.11. omalla nimellä osoitteeseen: [osoite poistettu]
Hallitus linjasi Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet vuoteen 2050 asti. Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 80 prosenttia nykytasosta. Tavoite on haastava, mutta niin sen pitää ollakin. Tosin kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut teollisuusmaiden päästövähennystarpeeksi 80-95 prosenttia.
Rakennusten pitää käyttää 60 prosenttia vähemmän energiaa kuin nyt. Liikenteen pitää vähentää päästöjään 80-90 prosenttia. Jätteet tulee hyödyntää maksimaalisesti, koska nykymuotoisesta jätteen akatopaikkasijoittamisesta luovutaan. Eli rakennusmäärykset tiukkenevat, ns. passiivitalot yleistyvät, sähköautot on otettava käyttöön ja polttomoottoriautoissa käytettävä biopolttoainetta.
Hallituksen sitoumus merkitsee edelleen uusiutuvan energian osuuden kasvattamista vähintään 60 prosenttiin loppukulutuksesta, sähkötariffit ovat laajasti käytössä ja kuluttajien oman energian pientuotantoa suositaan.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Suomelta päättäväisiä toimia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää konkreettista toimeenpanosuunnitelmaa ja vahvaa sitoutumista sen johdonmukaiseen toimeenpanoon.
Sinivihreät kokoomuslaiset -verkosto on laatinut oman energia-, ilmasto- ja ympäristöpoliittisen ohjelmansa. Ohjelman tarkoitus on vauhdittaa Kokoomuksen ympäristöpoliittista ohjelmatyötä. Edellinen puoluekokous velvoitti puolueen laatiman tällaisen ohjelman ensi kesän puoluekokoukseen. Sinivihreiden ohjelma on omalta osaltaan lähtölaukaus tähän ohjelmatyöhön.
Sinivihreät kokoomuslaiset haastavat kaikki asiasta kiinnostuneet kommentoimaan ja keskustelemaan ohjelmasta. Sinivihreiden laatima ohjelma on vapaasti kommentoitavissa ja muokattavissa osoitteessa www.sinivihreat.fi/wiki/.
Lue koko artikkeli »
Kauppalehti kertoi 21.9.09, että ympäristöbisnes kasvaa nopeasti maailmalla. Alan liikevaihto oli yli 500 miljardia dollaria vuonna 2008. Kasvu on ollut kymmeniä prosentteja vuodessa. Suurimmat ympäristöteknologian myyjät ovat Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia.
Tämä oli odotettavissa. Harmi, että Suomi on valinnut ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa peränpitäjän roolin. Suomella olisi ollut mahdollisuus profiloitua korkean teknisen osaamisen vuoksi ympäristöteknologian yhtenä edelläkävijänä. Samalla kaipuulle uudesta Nokia-ilmiöstä olisi saatu katetta. Mutta tätä etsikkoaikaa ei käytetty hyväksi, vaan panoksia laitettiin perinteisiin teollisuuden aloihin, joista eräät ovat pysyvissä vaikeuksissa. Myöhäistä todellinen panostus ei ole vieläkään, mutta entistä vaikeampaa, koska kaikki ovat samoilla apajilla.
Kuten tiedämme, maapallon keskilämpötilaan vaikuttavat monet eri tekijät. Tämän vuoden huhtikuussa julkaistussa Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n rahoittamassa tutkimuksessa Judith Lean ja David Rind ovat tilastollisesti mallintaneet tarkoin eri tekijöiden vaikutuksia ja tulostensa perusteella esittävät ennusteen keskilämpötilan kehitykselle seuraavan 10 vuoden aikana.
Heidän tutkimustuloksensa mukaan ihmisen tuottamat kasvihuonepäästöt ja El Niñon ja La Niñan sykli selittävät parhaiten keskilämpötilan vaihtelut, mutta myös auringon aktiivisuuden syklisellä vaihtelulla on oma osuutensa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy melko tasaisesti ja aiheuttaa keskilämpötilaan nousevan trendin. El Niño ja La Niña -ilmiöt aiheuttavat oman vaihtelunsa trendin ympärillä siten, että esimerkiksi vuonna 1998 erityisen voimakas El Niño nosti tuon vuoden keskilämpötilan erittäin korkeaksi. Tuota ennätystä ei ole ylitetty, vaikka hiilidioksidipitoisuus nousee ilmakehässä koko ajan.
Auringon aktiivisuus puolestaan laski vuodesta 2002 vuoteen 2008 ja nyt ollaan oltu poikkeuksellisen syvässä minimissä. Tämä aktiivisuuden lasku on hidastanut keskilämpötilan nousua ja se selittääkin sen miksi tällä aikavälillä ei ole havaittu juurikaan nousevaa trendiä.
Lue koko artikkeli »
Yhdysvaltain suurimpiin ja varakkaimpiin lukeutuva osavaltio Teksas on tunnettu etenkin öljyntuotannostaan. Sen vauraus on jo lähes 100 vuoden aikana rakentunut merkittävästi öljyntuotannon ja -jalostuksen varaan.
Arvostettu yhdysvaltalainen talouslehti The Economist kertoi heinäkuussa artikkelissa “Beyond Oil”, kuinka osavaltion talous ja energiantuotanto on muuttumassa monipuolisemmaksi.
Texasin vauraus on aiemmin pitkälti rakentunut osavaltion tärkeimmän öljykentän, Permian Basinin, hyödyntämiseen. Lehden mukaan uusia todella merkittäviä raakaöljylöytöjä ei ole tehty vuosikymmeniin ja Permian Basin on pääosin hyödynnetty jo. Paras tapa hyödyntää jäljelle jäänyttä öljyä on kuulemma pumpata lähteisiin kaasua, joka sitten pakottaa jäljelle jäänyttä öljyä esiin. Tähän käytetään usein hiilidioksidia, joka sitten ilmeisesti pääosin jää maan alle.
Lue koko artikkeli »
Helsingin kaupunki suunnittelee tarjoavansa ilmaisen parkkipaikan vähäpäästöisen auton omistajalle. Onkohan tämä nyt ihan fiksua? Tavoitteena tulisi olla kaiketi henkilöautojen määrän vähentäminen ydinkeskustan alueella. Tätä ilmaisten parkkipaikkojen tarjoaminen ei edistä.
Olennaista on kehittää tekniikkaa niin että vähäpäästöisiä autoja on tarjolla ja niiden hankintaan kannustetaan veroetuuksin, kuten nyt jo tehdään. Pakkojakin voisi vähän käyttää ja nopeuttaa näin kehitystä. Kaupunkien kannattaa käyttää rahansa joukkoliikenteen kaluston uusimiseen, jotta se on mahdollisimman vähäpäästöistä, ja joukkoliikenteen palvelutarjonnan parantamiseen. Näillä keinoilla edistetään parhaiten päästöjen ja ruuhkien vähenemistä.
Europarlamentaarikko Ari Vatanen on käyttänyt julkisuudessa puheenvuoroja, joita ei voi kuin hämmästellä. Hän vähättelee ilmastomuutoksen uhkaa ja korostaa Suomen hiilijalanjäljen suuruuden osoittavan vain korkeaa elintasoamme. Uskomatonta puhetta henkilöltä, joka on valittu vastuulliselle paikalle päättämään meidän eurooppalaisten yhteisistä asioista ja tulevaisuudesta.
Tällaisella paikalla toimivan henkilön olettaisi suhtautuvan vastuullisemmin ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeään asiaan. Kokoomus voisi myös hiukan paremmin valistaa ehdokkaitaan ja jakaa faktatietoa suurista eurooppalaisista ja globaaleista kysymyksistä ja niiden ratkaisemiseen tarvittavista toimenpiteistä. Ehdokkaalta itseltään voisi edellyttää vakavaa perehtymistä asioihin ja vastuullisuutta puheissa ja teoissa.
Maailman parhaisiin kuuluvassa Stanfordin yliopistossa USA:ssa on vertailtu eri energiantuotantomuotojen ympäristövaikutuksia ja pyritty valitsemaan ympäristön kannalta parhaat tavat tuottaa energiaa. Tutkimusta on johtanut kyseisen yliopiston ympäristötekniikan professori Mark Z. Jacobson.
Tutkimuksessa vertailtiin laajasti energiatuotantotapoja ilmastonmuutoksen, ihmisten terveyden, energiaturvallisuuden, maa-alan käytön, luotettavuuden, vesivarojen ja veden saastumisen sekä kestävän kehityksen näkökulmista.
Tässä artikkelissa eri energiatuotantomuotoja tarkastellaan lähinnä Jacobsonin tutkimustulosten perusteella.
Lue koko artikkeli »
Televisiouutisissa kerrottiin pari päivää sitten, että maailman eliölajeista merkittävä osa tuhoutuu, jos ilmasto lämpenee ennustetusti. Me ihmiset osaamme omilla toimillamme pilata maailman eliökannan monimuotoisuutta. Tätä ei luultavasti moni ajattele, koska “kaiken maailman ötökät” eivät ihmisiä kiinnosta. Eliölajien kuolemat muuttavat kuitenkin ekologista tasapainoa, ja se alkaa vähitellen vaikuttaa laajemminkin ekosysteemin toimivuuteen. Silloin varmasti vaikutukset havaitaan. Toivottavasti näin kauan ei tarvitse odottaa, vaan toimeen tartutaan ripeästi mahdollisimman nopeasti.
Yksi kommentti »
