Ympäristöasiat ovat todella monitahoisia ja moniulotteisia, mutta yksi tärkeimmistä on energiakysymykset, joilla vaikutetaan monenlaisiin ympäristöasioihin.

Järkivihreät ovat onneksi saaneet kohtalaisen voiton ydinenergian lisäämiseksi energian tuotannossamme. Nyt on vielä pidettävä huolta siitä, että vähintään viiden vuoden kuluessa annamme luvan vielä yhdelle, ilmeisesti Fortumille, rakentaa Loviisa I-II:n tilalle uusi ydinvoimala.

Ympäristömme kannalta jo tämä kahden ydinvoimalan ratkaisu, jos tulee hyväksytyksi eduskunnassa, merkitsee sitä, että meidän tulee kaikessa energiankäytössämme toteuttaa muutoksia, jossa nykyisin fossiilisin polttoainein tuotettu energian kulutus tulee korvata sähköenergialla. Kaikki uudet investoinnit on mielekästä suunnitella alunperin sähköenergiaa käyttäviksi (se on investointina useinmiten myös halvin) ja valtiovallan pitää pitää huolta siitä, että myös sähköenergian käyttö on selvästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä edullisempaa ja mikä tärkeätä, varmaa.

Rajalliset uusiutuvien energioiden lähteet on syytä käyttää sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) energiana niin lähellä syntypaikkaansa kuin mahdollista (ei siis Helsingissä). Lisäkapasiteettia emme pysty tähän CHP:hen rakentamaan, jos haluamme saada vähäpäästöistä energiaa. Lisätarve siis silläkin rintamalla on katettava sähköllä.

On huomattava, että sähköenergiaratkaisut ovat helpoimmin tehtävissä myös kulutuksen kannalta energiatehokkaimmiksi hyvän säätyvyytensä ansiosta ja sen avulla myös aurinkoenergia saadaan helpoiten kulutusmuotoon (lämpöpumput, aurinkokerääjät, avaruuspeilit ym. ym.)

Ydinenergia ei myöskään aiheuta meille kymmenien tuhansien vuosien jäteongelmaa. Tekniikkahan on jo nyt valmiina ydinjätteen hyödyntämiseksi seuraavan sukupolven ydinreaktoreissa. Niiden jäte on ongelmallista enää muutamia satoja vuosia ja melko varmasti jo ensimmäisen sadan vuoden aikana osataan hyödyntää tämänkin jätteen jäljellä oleva energia ja/tai lisäenergialla hajoittaa se säteilemättömiin osiin, jos tarpeellista.

Huomatkaa, että kolmen uuden ydinvoimalan ratkaisu laskee sähköenergian päästökertoimen kuudenteen osaan fossiilisin polttoainein tuotetun CHP:nkin päästökertoimesta.

Toivoisin tämänkin suuntaisia lauseita ympäristökamppanjaamme. Ne ovat mielestäni selkeästi järkivihreitä asioita, jotka vähentävät ympäristökuormitustamme selvästi enemmän kuin muiden vihreiden sävyjen ohjelmat ja säilyttävät silti kohtuullisesti teollisen kilpailukykymme ja siis hyvinvointimme. Energiansäästö toki pitää olla aina ohjenuorana missä tahansa toiminnassa.

Kalasta kyllä saisi D-vitamiinia mutta nykyään kaloissa on niin vähän D-vitamiinia että näillä leveysasteilla olisi hyvin, hyvin suositeltavaa syödä D-vitamiinilisää ainakin pimeään vuodenaikaan.

Tässä ei tarvitse olla kysymys mistään aatteellisista “uskomuksista”; kasvisruoka on ekologisesti kestävämpää ja halvempaa verrattuna liharuokiin. Yksinkertaista.

Itse pidän ydinvoiman onnettomuusriskiä todella paljon pienempänä kuin ilmastonmuutosriskiä. Tämä siitäkin huolimatta, että meitä on jossakin määrin johdettu harhaan ilmastomuutoksen tutkimuksessa.

Toivoisin kuitenkin, että esim. Kirsi Arino kuvailisi näillä sivuilla, millainen meidän energiamaailmamme voisi realistisesti olla vuonna 2030 ja/tai 2050 ja mitkä ovat energiankulutuksen aiheuttamat päästöt, ellemme rakenna lisää ydinvoimaa. Oletan nimittäin, että hänkin pitää ilmastonmuutosta merkittävänä uhkatekijänä.

Ja riskejä on esimerkiksi kivihiilessäkin, kun kaivoksissa kuolee suuri määrä ihmisiä joka vuosi ja kivihiilen polttaminen pilaa ilmaa ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Sellainen hieno tiedemies ja ympäristöajattelija kuin James Lovelock puhuu kirjassaan ‘Gaian kosto’ voimakkaasti ydinvoiman puolesta. Hänen näkemyksensä mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama riski on paljon suurempi kuin ydinvoiman.

Itse ajattelen niin että toistaiseksi ilman ydinvoimaa ei voida pitää sekä kiinni elintasostamme että taistella ilmastonmuutosta vastaan. Ehkä tulevaisuudessa voidaan. Kuinka paljon sitten ydinvoimaa tarvitaan, on kiivaan keskustelun kohteena. Oma näkemykseni on, että vähintäänkin täytyy ponnekkaasti panostaa muuhunkin energiantuotantoon kuin tähän yhteen uusiutumattomaan materiaaliin perustuvaan tapaan.

Kukaan Sinivihreä ei ole saanut tästä harrastuksestaan euroakaan eikä todellakaan hyödy mitään taloudellisesti ydinvoimapäätöksistä. Niistä hyöty menee aivan toisaalle.