Helsingin Sanomissa 28.12 Paavo Tukkimäki kirjoittaa ruuhkamaksuista. Jutussa siteerataan yli-insinööri Olavi H. Koskista Tiehallinnosta, joka on tehnyt laskelmia siitä miten liikenteen sujuvuus vaikuttaa polttoaineen kulutukseen. Tulos on tietenkin lähes itsestään selvä: jos tie on ruuhkainen, ajaminen on kalliimpaa, koska polttoaineen kulutus kilometriä kohden kasvaa. Toisaalta mitä korkeampi polttoainevero, sitä kalliimmaksi ruuhkassa ajaminen tulee. Näin polttoainevero vaikuttaa samalla tavalla kuin ruuhkamaksu.
Jutussa esitetty ajatus on erittäin järkevä. Ruuhkamaksujärjestelmän luominen maksaisi todella paljon. Polttoaineverojärjestelmä on jo olemassa eikä se siksi maksa mitään. Tuntuisi järkevämmältä ohjailla liikennevalintoja polttoaineverolla kuin ruuhkamaksujärjestelmällä. Meillä on jo nyt kolme eri autoilua koskevaa, ympäristöohjaavaa verojärjestelmää (autovero, polttoainevero ja vuotuinen ajoneuvovero). Tarvitaanko neljättä?
Järkevämpää mielestäni olisi sijoittaa järjestelmään, joka tekisi joukkoliikenteen käyttämisen entistä houkuttelevammaksi eli parantaisi joukkoliikenteen laatua. Hankalinta bussilla kulkemisessa on se ettei ikinä voi tarkkaan tietää, milloin bussi tulee pysäkille. Mitä harvempi vuoroväli, sen hankalampi ongelma. Nykytekniikalla ongelman ratkaisun pitäisi olla helppoa.
Nokialla on ilmaisohjelma nimeltä Sport Tracker. Systeemi toimii niin, että otat gps-paikantimen sisältävän kännykän mukaan lenkille. Sport tracker tallentaa eri ajanhetkien sijantisi ja piirtää kulkemasi reitin karttaan ja kertoo vieläpä esimerkiksi keskinopeutesi matkalla.
Miksi ei vieläkään ole tehty Bus Trackeriä? Kaikkiin busseihin pitäisi asentaa paikannuslaite ja näin tieto bussin liikkeistä välittyisi tietojärjestelmään. Asiakas voisi kotitietokoneen näytöltä tai kännykästä seurata bussin liikkeitä ja järjestelmä pystyisi arviomaan hyvin tarkoin ajan jolloin tarvitsemasi bussi saapuu pysäkille. Näin voisit mennä pysäkille vasta 30 sekuntia ennen bussin saapumista. Tällaisen järjestelmän kehittäminen olisi paljon fiksumpaa käyttöä verorahoille, kuin ruuhkamaksujärjestelmän kehittäminen, joka vaatisi paikannuslaitteen 2,5 miljoonaan henkilöautoon. Tällä Bus Trackerillä voitaisiin myös vaikuttaa pääkaupunkiseudun ruuhkiin, koska se tekisi joukkoliikenteen käyttämisen keskustoissa ja lähialueilla houkuttelevammaksi.
Kirjoittanut: 
Teemat: 
Kommenttien 
Kirjoita 
4 kommenttia
Niko Lipsanen 29.12.2009 klo 18:43:
Permalinkki
Polttoaineverot eivät ole riittävän korkeita, jotta ne ohjaisivat ruuhkakäyttäytymistä. Olisitko siis valmis nostamaan niitä roimasti, jotta ne tosiasiallisesti ehkäisisivät ruuhkautumista?
Katutila on niukka resurssi, eikä sitä pidä jakaa alihintaan tai ilmaiseksi. Alihinnoittelu johtaa resurssien liikakäyttöön, mistä esimerkiksi ruuhkaisuus on hyvä esimerkki. Ruuhkamaksut ovat siksi periaatteessa varsin kelvollinen ratkaisu.
Toinen vaihtoehto olisi rajoittaa pysäköintipaikkojen määrää keskustassa, mutta siinä on käytännössä menty päinvastaiseen suuntaan, kun uusia parkkihalleja on tullut vähän joka nurkalle. Ja sekään ei ratkaisisi kehäteiden ruuhkaongelmia.
Ruuhkamaksuista on keskusteltu näillä sivuilla jo aiemminkin.
Markus Halonen 29.12.2009 klo 20:05:
Permalinkki
Enpäs tuota aiempaa keskustelua huomannutkaan. Tuosta keskustelusta on kuitenkin jo pari vuotta ja vähän uutta ajatusta kuitenkin tuossa hesarin jutussa ja omassa jutussani bussien seurantajärjestelmää koskien.
New Yorkin keskustassa Manhattanilla on pääosin vain keltaisia takseja ja siellä ei ole ruuhkamaksujärjestelmää. Ilmeisesti parkkipaikkojen korkea hinta säätelee valintoja siellä. Tämä esimerkkinä siitä, että jos autoilua ydinkeskustassa todella haluttaisiin vähentää, niin ei tarvitse rakentaa massiivista ruuhkamaksusysteemiä. Keinoja olisi monia.
Tehokkuudeltaan polttoainevero on ylivertainen rahankeruumenetelmä ruuhkamaksujärjestelmään verrattuna. Polttoaineveron korotuksessa lähes kaikki raha kilisee nettomääräisenä suoraan kassaan, kun ruuhkamaksuissa järjestelmä saattaa maksaa enemmän kuin maksuja saadaan kerättyä. Tuo bussien seurantajärjestelmä olisi todennäköisesti melko edullinen ja hyvinkin hyödyllinen.
Niko Lipsanen 29.12.2009 klo 20:18:
Permalinkki
En tarkoittanut linkillä sitä, etteikö aihetta olisi voinut nostaa uudestaankin esiin. Uuden keskustelun yhteydessä on vain hyvä nostaa tuo vanhakin esiin.
Pysäköinnin suhteen kehitys on menossa Helsingissä täsmälleen päinvastaiseen suuntaan, kun tarjontaa koko ajan lisätään. Se vain pahentaa ruuhkia, ja siksi tarvitaan vastakkaisia toimenpiteitä.
Se, maksaako ruuhkamaksujärjestelmä omat ylläpitokustannuksensa käyttömaksuilla on toissijaista. Olennaista on se, jos sen avulla voidaan säästää infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Niihin verrattuna tuollaisen järjestelmän kustannukset ovat pieniä, vaikka järjestelmä sinänsä pyörisi tappiollisenakin.
Polttoaineverotuksen merkitys ruuhkia ohjaavana vähenee tulevaisuudessa entisestään, kun sähkö- ja hybridiautot yleistyvät. Vaikka niiden päästöt ovatkin pienemmät, niin ruuhkia ne aiheuttavat siinä missä perinteisetkin autot. Ei pidä juuttua tähän päivään, vaan on katsottava myös tulevaisuuteen.
Bussien seurantajärjestelmä olisi varmasti hyödyllinen ja joiltakin osin jo nykyisin käytössä. Sen merkitys ruuhkien vähentäjänä lienee kuitenkin parhaimmillaankin marginaalinen, joten en näe pointtia sen nostamisessa niin keskeisesti esiin tässä yhteydessä.
Markus Halonen 6.1.2010 klo 21:24:
Permalinkki
Ruuhkien auheuttamia haittoja keskustoissa ei määritä pelkästään autojen määrä vaan myös laatu. Ruuhkien aiheuttamia haittoja ovat etenkin ilman laadun heikkeneminen ja melu.
Molemmissa näissä on saavutettu suurta edistystä 80-luvun lopulta tähän päivään. Autojen pakokaasuista rikin oksidit ovat käytännössä hävinneet ja typen oksidit ja hiukkaset myös romahtaneet. Näin ruuhien aiheuttama ilman laadun heikentyninen on enää murto osa siitä mitä se oli 20 vuotta sitten (hiilidioksidissa onkin sitten vähemmän edistystä, mutta se ei vaikuta ilman laatuun). Ilman laatu voi heikentyä esim. Venäjän metsäpalojen vuoksi, mutta ei enää autoilun samassa mittakaavassa.
Samoin nykyiset autot ovat hiljaisempia ja autoilun aiheuttama melu keskustoissa on vähentynyt.
Kun hybridien ja sähköautojen osuus alkaa lisääntyä, niin autoilun edellä mainitut haitat romahtavat edelleen.
Helsingissä olisikin järkevää pyrkiä vaikuttamaan myös siihen, millaisilla autoilla keskustaan tullaan ja esim. tarjota edullisempia parkkipaikkoja eko-autoilla saapuville.
Sinänäsä on mielestäni järkevää politiikkaa se, että Helsingin kantakaupunkiin tultaisiin pääosin muuten kuin henkilöautolla. Tässä onkin saavutettu edistystä ja muistaakseni yli 70 % kantakaupungin alueelle saapuvista käyttää joukkoliikennettä ja osuus on ollut nyt kasvussa. Panostuksella joukkoliikenteen laatuun lienee oma osuutensa.
On selvää, että keskustan liikkeet nimen omaan haluavat, että myös autoilijat tulevat Helsinkiin, vaikka sitten omalla autolla. Siksi parkkitaloja on rakennettu.
HKL on tosiaan jo pitkälle kehittänyt mainitsemani Bus Trackerin. En sitä ollut huomannutkaan. Se on tärkeää Helsingissä mutta vielä tärkeämpi se olisi muualla, jossa vuorovälit ovat pidemmät. Tuusulastakin pääsee Helsinkiin sunnuntaina harvemmin kuin kerran tunnissa ja jos se bussi ei ole ajallaan tai ei tule ollenkaan niin sen muistaa pitkään.