Kun mietimme näinä aikoina ydinenergian lisäämistä sähköenergian tuotannossa, niin pitää muistaa, että realistinen, myös kilpailukykymme turvaava päästövähennysurakka onnistuu vain tuottamalla sähköenergia mahdollisimman päästöttömästi. Sen jälkeen on suosittava porkkanoin ja kepein niin teollisuutta kuin kansalaisiakin vaihtamaan kaikki fossiilisin polttoainein toimivat energiaratkaisunsa sähköenergiaan. Tässä vaihdossa on luonnollisesti suosittava niin energiatehokkaita ratkaisuja kuin nykytekniikalla on mahdollista saavuttaa. Esimerkiksi lämmitysratkaisuissa sähköenergian tukena on aina käytettävä aurinkoenergiaa – joko lämpöpumpuin tai aurinkokennoin.
Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä niin paljon kuin sen taloudellinen käyttö on mahdollista ottaen kuitenkin huomioon sen, missä määrin meillä on käytettävissä uusiutuvaa energiaa luontoa rasittamatta.
Tukki- ja kuitupuuksi kelpaava puuaines on mielekkäintä käyttää teollisuustuotteiden valmistukseen. Pellot on varattava maailman tarvitseman ruuan tuotantoon. Ruoan tarve tulee kasvamaan jo parissa kymmenessä vuodessa moninkertaiseksi nykytasoltaan.
Joissakin lähteissä (Finnbio) metsän hakkuutähteiden potentiaalinen kokonaisenergia voisi olla 32 TWh. Joissakin toisissa lähteissä arvioidaan, että metsähakkuujätteiden osuus itse hakkuusta olisi noin 30 prosenttia, jolloin hakkuutähteen koko kestävän hakkuun koosta (72 kiintom3, Metla) laskettuna olisi 20 kiintokuutiometriä eli energiana noin 40 TWh. Nykyisistä hakkuumääristä (56 kiintom3, Metla) laskettuna se olisi siis 34 TWh. Fossiilisin polttoainein tuotettu kaukolämmön ja yhteistuotannon sähkön tarvitsema primäärienergiamäärä on n. 80 TWh eli metsästä saisimme siihen uusiutuvaa energiaa teoriassakin vain noin 40 prosenttia. Sahausjätteet toisivat ehkä puuperäistä energiaa lisäksi 4–6 TWh.
Jätteiden poltosta saamme noin 3 TWh energiaa, josta 70 prosentin osuuden sanotaan olevan uusiutuvaa energiaa.
Tiedossa olevia, taloudellisia ja ekologisia uusiutuvan energian lähteitä meillä ei siis ole niin paljon, että voisimme jättäytyä sähköenergian tuotannon päästövähennystavoitteissamme niiden varaan. Sen sijaan meidän on tukeuduttava sen lisäksi ydinvoiman selvään lisäykseen rakentamalla vielä kolme uutta ydinvoimalaitosta vuoteen 2030 mennessä (nettona lisäys on yksi, koska Loviisa I ja II poistuvat vuonna 2030).
Kokonaispäästöjemme vähentämiseksi sähköenergian kulutuksen on pakko kasvaa, vaikka kokonaisenergian kulutus pysyisikin paikallaan tai jopa laskisi parin vuosikymmenen aikana. Kulutusjakautuma vuonna 2007 (ennen lamakautta) ja vuonna 2030 voisi realistisesti olla vaikkapa oheisen taulukon 1 mukainen.
Taulukko 1. Energian kulutus
| energialaji | 2007 | 2030 | |
| TWh | TWh | ||
| Teollisuuden sähkön käyttö | 48 | 68 | 20 TWh:lla korvataan fossiilisten avulla tuot. energiaa |
| Teollisuuden lämpö- ja muu energia | |||
| fossiilisin polttoainein | 61 | 41 | |
| uusiutuvin polttoainein | 76 | 76 | |
| Teollisuus yhteensä | 181 | 181 | kasvu 0%, toimintalisäys syntyy energiatehokkuudella |
| Kiinteistöjen lämmitys | |||
| kaukolämpö, erillistuotanto | 8 | 0 | |
| kaukolämpö, yhteistuotanto | 24 | 32 | erillistuotanto muutetaan yhteistuotannoksi |
| muu, ei sähkö | 12 | 2 | kaikki muu fossiilinen lämmitysenergia lopetetaan |
| sähkö | 22 | 26 | |
| Kiinteistöjen lämmitys yhteensä | 66 | 60 | 10%:n vähennys, vaikka rakennuskanta kasvaa 10% |
| Palvelut ja julkinen kulutus | |||
| sähkö | 17 | 15 | 10%:n vähennys, vaikka palvelut kasvavat 20% |
| Liikenne, fossiiliset polttoaineet | 52 | 33 | 20% vähennys, vaikka liikenne kasvaa 10% |
| Liikenne, sähkö | 0 | 4 | miljoona sähköautoa v. 2030 |
| Häviöt, sähkö | 3 | 3 | miljoona sähköautoa v. 2030 |
| Sähkö yhteensä | 90 | 116 | kasvu 29% |
| Energia yhteensä | 319 | 296 | kokonaisenergian kulutus vähenee 7% |
Sähköntuotanto voisi olla silloin taulukon 2 mukainen.
Taulukko 2. Sähkön tuotanto
| 2007 | 2030 | osuus 2030 | ||
| vesivoima | 14,0 | 15,5 | 13,4% | |
| tuulivoima | 0,2 | 2,5 | 2,2% | |
| ydinvoima | 22,5 | 62,0 | 53,4% | |
| sähkön muu erillistuotanto | 14,4 | 0,0 | 0,0% | |
| sähkön ja lämmön yhteistuotanto | 26,8 | 33,0 | 28,4% | lisäys tulee kaukolämmön erillistuotannon muuttamisesta yhteistuotannoksi |
| nettotuonti | 12,6 | 3,0 | 2,6% | |
| Yhteensä | 90,0 | 116,0 |
Jos sähkön ja lämmön yhteistuotannosta saataisiin puolet tuotetuksi uusiutuvalla energialla v. 2030, tulisi sähköenergian päästökertoimeksi jo alle 40 gCO2/kWh, jolloin porkkanat ja kepit on välttämättä rakennettavakin sellaisiksi, että sähköenergialla korvataan kaikki mahdollinen, osaksikin fossiilisin polttoainein tuotettu energia.
Uusiutuvien energioiden lisäkäytön innovaatioille jää silti vielä v. 2030 hyvää tilaa myös sähköenergian tuotannossa. Tavoite sähköenergian tuotannon päästökertoimelle pitää ollakin 0.
Teollisuuden energiankäytössä on tässäkin suunnitelmassa vielä 41 TWh fossiilisin polttoainein tuotettua energiaa, jota on muutettava joko uusiutuvilla polttoaineilla tuotettavaksi tai sähköenergiaksi, joten kenttää riittää uusille innovaatioille myös tällä sektorilla.
Lauhdevoimaloiden lakkauttaminen edellyttää, säätöenergian saamiseksi, sopimuksia pohjoismaisilla vesivoimamarkkinoilla. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset toimivat hyvin ns. kausiluontoisen säätövoiman isona osana, mutta sen lisäksi tarvitaan säätöenergiaa, jota emme saa riittävästi omista vesivoimaloistamme. Vaikka ajoittain joudumme viemään sähköenergiaa, niin kokonaisuutena olisimme tämän suunnitelman mukaan edelleen nettotuojia.
Kirjoittanut: 
Teemat: 
Kommenttien 
Kirjoita 
