Puolet maailman ruoasta haaskataan jätteeksi (YLE 18.2.09). Puhuttaessa ruoan ympäristövaikutuksista puhe on keskittynyt tuotantoon, mutta olisi syytä ottaa tarkasteluun entistä laajemmin koko ketju pelloilta ja meristä aina vastalaukun kautta viemäriin ja siitä eteenpäin.
Uutisessa viitataan YK:n ympäristöohjelman UNEPin raporttiin. Siinä arvioidaan, että esimerkiksi syötäväksi kelpaavaa kalaa heitetään meriin vuosittain noin 30 miljoonaa tonnia. Yhdysvalloissa haaskaantuvan ruoan osuudeksi arvioidaan 40–50 prosenttia, ja esimerkiksi tuoreista hedelmistä ja vihanneksista neljännes pilaantuu ennen päätymistään ruokapöytään. Australiassa puolet kaatopaikkojen jätteestä on ruokaa, ja Britanniassa kaupassa ostetusta ruoasta kolmannesta ei koskaan syödä.
Myös kehitysmaissa ruokaketju on tehoton. Afrikassa arviolta 30 prosenttia kalansaaliista hukataan ennen kuin se ehtii päätyä ravinnoksi. Nigerissä jopa 60 prosenttia maan sipulisadosta mätänee.
Kotitalouksissa ruoka vanhenee usein jääkaappeihin. Jääkaapit on suunniteltu estämään ruoan pilaantuminen, mutta nykyisin voidaan jo epäillä, josko ne ennemminkin vain viivyttävät sitä. Jääkaapista luopuminen voi olla monille liian radikaali vaihtoehto, mutta sekä ruoan pilaantumista että energiankulutusta voitaisiin vähentää, jos kotitalouksiin hankittaisiin aikaisempaa pienempiä kylmälaitteita.
Suomessa, ja monessa muussakin maassa, haaskataan runsaasti hevosenlihaa. Lopetettavista hevosista vain neljännes teurastetaan lihaksi (YLE 20.9.07). Koska hevosia kasvatetaan Suomessa riippumatta siitä, syödäänkö niiden liha lopulta vai ei, on hevosenlihan kulutus muuhun liharavintoon verrattuna suoranainen ympäristöteko. Kotimaisen hevosenlihan kulutus olisikin syytä saada nousuun ja korvata sillä muuta lihankulutusta.
Ruoan logistiikkaan ja säilymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jos maailmanlaajuisesti jopa puolet tuotetusta ruoasta menee hukkaan, on tämä jopa itse tuotantoa merkittävämpi ympäristökysymys. Ruoka on syytä tuottaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti, mutta oli se tuotettu millä tavalla tahansa, niin ainakaan se ei saisi joutua kaatopaikkojen täytteeksi.

Yksi kommentti
Aino Hirvijoki 22.6.2009 klo 16:01:
Permalinkki
Pilaantumisriski on sitä pienempi, mitä lähempää ja nopeammin ruoka saadaan pöytään. Nykyaikana ihmisillä ei ole samaa mielikuvitusta hyödyntää kaikkia raaka- aineita kuin joskus 20 - 30 vuotta sitten. Kotitalouden ja käytännön taitojen opetus palautettava sille kuuluvaan arvoon.
3 seurantailmoitusta
Ruoan hävikki suhteettoman suurta…
“Puolet maailman ruoasta haaskataan jätteeksi. Puhuttaessa ruoan ympäristövaikutuksista puhe on keskittynyt tuotantoon, mutta olisi syytä ottaa tarkasteluun entistä laajemmin koko ketju pelloilta ja meristä aina vastalaukun kautta viemäriin ja …
[...] YLE:n artikkelin taustoihin liittyvä juttu http://www.sinivihreat.fi/2009/02/ruoka-havikki-unep [...]
Einesten puolustuspuhe…
Havaintoja-blogissa kirjoitettiin jokin aika sitten eineksistä (via Kulutusjuhla). Kirjoittajan hampaisiin olivat joutuneet erityisesti Atrian lihapyörykät, koska “niissä ei ole laatulihaa, vaan lähinnä teurasjätettä yms, esimerkiksi nau…