Kasvihuoneilmiön voimistuminen on johtanut siihen, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole naismuistiin eli viimeisen 250 tuhannen vuoden aikana ollut näin korkea kuin nyt. EU:n tavoitteena on saada jäsenmaat vähentämään hiilidioksidipäästöjään 20 prosentilla ja korvaamaan energiapaletista 20 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tämä ns. 202020-yhtälö tarkoittaa sitä, että myös täällä pääkaupunkiseudulla tehtävät energiapoliittiset ratkaisut on oltava linjassa sen kanssa.
Ilmakehä toimii kuin tehosekoitin ja sen kannalta on täysin samantekevää mistä tai miten kasvihuonekaasut sinne joutuvat – hiilen, turpeen tai risujen poltosta tai liikenteestä tai kaatopaikoilta. Ratkaisevaa on vain niiden määrä.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä eli HSY on tuoreen visionsa mukaan ympäristövastuullinen metropoli. Meidän on siten yhteisesti ponnisteltava CO2-päästöjen vähentämiseksi ja kohti hiilineutraalia seutua. Toki koko Suomi voisi olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa.
Lue koko artikkeli »
Kokoomus on nyt polkaissut käyntiin vihreät toivotalkoot. Samalla muistutetaan, että vihreä voi olla monella tavalla, vaikkapa sitten kokoomuslaisella. Ympäristö on, tai ainakin sen pitäisi olla, kaikkien asia puoluekantaan katsomatta.
Nyt voisikin olla hyvä avata keskustelu siitä, onko kokoomus uskottava ympäristöpuolue. Jos on, niin miksi – ja jos ei, niin miksi ei? Entä mitä kokoomuksen pitäisi tehdä ollakseen (entistäkin) enemmän ympäristön asialla?
Eilen järjestetyssä Ydinvoima 2010 -seminaarissa kysymys jätteen loppukäsittelystä nousi yhdeksi päivän kuumimmista debateista. Geologian professori Matti Saarnisto esitti session avauspuheenvuorossa voimakkaita epäilyjä siitä, voidaanko Olkiluotoon suunniteltuun ydinjätteen loppusijoituspaikkaan turvallisesti sijoittaa radioaktiivista jätettä seuraavien 100 tuhannen vuoden ajaksi.
Saarnisto muistutti, että Suomeen on tulossa jääkausi jo huomattavasti aikaisemmin. Ongelmia aiheuttaisivat tuolloin erityisesti syvälle tunkeutuva ikirouta ja maan painumisesta johtuvat maanjäristykset. Hänen mukaansa ikiroudan mahdolliseksi syvyydeksi on mallinnettu jopa 750 metriä, kun taas Posiva on saman matemaattisen mallin avulla arvioinut syvyydeksi vain 182 metriä.
Lue koko artikkeli »
Helsingin kaupunginvaltuustossa on tänään esillä Emma Karin (vihr) aloite koulujen viikottaisesta kasviruokapäivästä. Kaupunginhallituksessa aloite on jo hyväksytty.
Ajatus on periaatteessa oikein hyvä. Kouluissa on hyvä tarjota monipuolista ruokaa: jonakin päivänä lihaa, toisena kalaa ja aina välillä kasviksia. Lihansyönnin ympäristöhaitat ovat kiistattomia, joten on hyvä ujuttaa kasvisruoka koululaisten ruokavalioon normaalina asiana eikä pelkkänä poikkeavien vaihtoehtoruokana.
Aivan vailla sudenkuoppia tämäkään idea ei silti ole. Hyvän, ravitsevan ja täyttävän kasvisruoan valmistaminen vaatii taitoa, jota kouluruokakeittiöistä ei välttämättä löydy. Kouluruokailun myötä suomalaiset ovatkin oppineet inhoamaan monia sinänsä hyviä ruokalajeja. Tilliliha ja kanaviilokki taitavat edelleen löytyä monen inhokkilistalta. Minunkin piti matkustaa Unkariin ennen kuin uskoin, ettei gulassi oikeasti ole pahaa vaan oikein makoisa ruokalaji.
Lue koko artikkeli »
Suomessa on käyty vilkasta keskustelua eri sähköenergiantuotantomuotojen ympäristöystävällisyydestä. Vertailu ei aina ole helppoa, mutta erittäin hyvä tapa verrata eri energiantuotantomuotoja on vertailla koko elinkaaren hiilidioksidipäästöjä.
Iso-Britannian parlamentin tiede- ja teknologiavirasto julkaisi lokakuussa 2006 tällaisen vertailun eri sähköntuotantomuotojen koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä. Täysin päästötöntä tuotantomuotoa ei ole. Vaikka itse polttoaine olisi päästötöntä, päästöjä syntyy esimerkiksi laitoksen rakentamisessa, polttoaineen valmistuksessa ja kuljetuksessa.
Vertailussa todettiin, että sähkötuotantomuotojen välillä oli huikeat erot elinkaaren päästöissä. Ylivoimaisesti suuripäästöisin tuotantomuoto vertailluista oli kivihiilivoimalat. Vertailun parhaat olivat ydinvoima ja tuulivoima. Kivihiilivoimaloiden päästöt yhtä tuotettua kilowattituntia kohden olivat jopa 200 kertaa suuremmat kuin ydinvoiman ja tuulivoiman.
Lue koko artikkeli »
Helsingin Sanomissa 28.12 Paavo Tukkimäki kirjoittaa ruuhkamaksuista. Jutussa siteerataan yli-insinööri Olavi H. Koskista Tiehallinnosta, joka on tehnyt laskelmia siitä miten liikenteen sujuvuus vaikuttaa polttoaineen kulutukseen. Tulos on tietenkin lähes itsestään selvä: jos tie on ruuhkainen, ajaminen on kalliimpaa, koska polttoaineen kulutus kilometriä kohden kasvaa. Toisaalta mitä korkeampi polttoainevero, sitä kalliimmaksi ruuhkassa ajaminen tulee. Näin polttoainevero vaikuttaa samalla tavalla kuin ruuhkamaksu.
Jutussa esitetty ajatus on erittäin järkevä. Ruuhkamaksujärjestelmän luominen maksaisi todella paljon. Polttoaineverojärjestelmä on jo olemassa eikä se siksi maksa mitään. Tuntuisi järkevämmältä ohjailla liikennevalintoja polttoaineverolla kuin ruuhkamaksujärjestelmällä. Meillä on jo nyt kolme eri autoilua koskevaa, ympäristöohjaavaa verojärjestelmää (autovero, polttoainevero ja vuotuinen ajoneuvovero). Tarvitaanko neljättä? Lue koko artikkeli »
Kun mietimme näinä aikoina ydinenergian lisäämistä sähköenergian tuotannossa, niin pitää muistaa, että realistinen, myös kilpailukykymme turvaava päästövähennysurakka onnistuu vain tuottamalla sähköenergia mahdollisimman päästöttömästi. Sen jälkeen on suosittava porkkanoin ja kepein niin teollisuutta kuin kansalaisiakin vaihtamaan kaikki fossiilisin polttoainein toimivat energiaratkaisunsa sähköenergiaan. Tässä vaihdossa on luonnollisesti suosittava niin energiatehokkaita ratkaisuja kuin nykytekniikalla on mahdollista saavuttaa. Esimerkiksi lämmitysratkaisuissa sähköenergian tukena on aina käytettävä aurinkoenergiaa – joko lämpöpumpuin tai aurinkokennoin.
Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä niin paljon kuin sen taloudellinen käyttö on mahdollista ottaen kuitenkin huomioon sen, missä määrin meillä on käytettävissä uusiutuvaa energiaa luontoa rasittamatta.
Tukki- ja kuitupuuksi kelpaava puuaines on mielekkäintä käyttää teollisuustuotteiden valmistukseen. Pellot on varattava maailman tarvitseman ruuan tuotantoon. Ruoan tarve tulee kasvamaan jo parissa kymmenessä vuodessa moninkertaiseksi nykytasoltaan.
Lue koko artikkeli »
Suomessa henkilöautojen rekisteröintivero uudistettiin 2008 alussa. Uusi vero määräytyy auton hiilidioksidipäästöjen suuruuden perusteella. Mitä suuremmat CO2-päästöt kilometrilla, sen suurempi autovero ja sitä kalliimpi vähittäishinta. Tällä tavalla palkitaan auton ostaja, joka valitsee vähäpäästöisen mallin.
Uusi autoverolaki valmisteltiin Jyrki Kataisen johtamassa valtionvarainministeriössä ja voidaan sanoa, että laki on ympäristömielessä edistyneimpiä koko maailmassa. Samoin autoveron, polttoaineveron ja ensi vuonna käyttöönotettavan vuosittaisen käyttömaksun kokonaisuus on eräs voimakkaimmin ympäristöohjaavista lainsäädännöistä koko maailmassa.
Autoveromuutoksen ennakoitiin vähentävän uutena myytyjen autojen keskipäästöjä ja niin todella onkin tapahtunut. 1980-luvun lopulta vuoteen 2005 myytyjen uusien autojen keskipäästöt eivät alentuneet Suomessakaan lainkaan, vaan tekniikan paranemisen tuoma etu hukattiin autojen koon ja painon kasvuun ja moottorien tehon jatkuvaan kasvuun. Suurimmillaan keskipäästöt olivat 2004-2005 noin 180 grammaa kilometria kohden (Lähde: AKE).
Lue koko artikkeli »
Sinivihreiden kokoomuslaisten ja Suomen Toivo -ajatuspajan yhteinen ympäristöseminaari Eduskuntatalolla keskiviikkona 18.11. oli menestys. Seminaarisali oli ääriään myöten täynnä, ja keskustelu niin Sinivihreiden ympäristöohjelmasta kuin kokoomuksen ympäristölinjauksista ylipäänsä oli monipuolista.
Sinivihreän verkoston puheenjohtaja Aaro Harju muistutti tilaisuutta avatessaan, että kokoomuksen seuraavassa puoluekokouksessa pitäisi hyväksyä puolueelle uusi ympäristöohjelma. Kokous on jo ensi kesänä, mutta ohjelmatyö ei ole vielä kunnolla edes alkanut. Niinpä sinivihreät haluavat avata ohjelmakeskustelun esittämällä oman ympäristöohjelmansa.
Helsingin kaupunginvaltuutettu Hannele Luukkainen esitteli ohjelman. Hän mainitsi energialinjauksissa olevan vetoa ydinvoiman ja uusiutuvien välillä. Yksimielisyyteen on päästy vain energiatehokkuuden parantamisesta. Hän myös korosti, että turve ei muutu uusiutuvaksi, vaikka siitä kuinka tehtäisiin poliittinen päätös.
Lue koko artikkeli »
Ihmiskunta on suuren haasteen edessä, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa tulisi korvata päästöttömillä tuotantomuodoilla. Haastavaksi tämän tekee se, että fossiilisilla polttoaineilla tuotetut energiamäärät ovat todella massiivisen suuria.
Jotkut ovat sitä mieltä (en tarkoita Pertti Rantalaa), että ydinvoima lähes yksinään riittäisi ratkaisemaan energiaongelmat, siten että voimme tyydyttää maapallon energiantarpeen päästöttömästi ja edullisesti. Onko tämä todella mahdollista ja riittäisikö uraani tähän?
Nykykäsityksen mukaan tunnetut alle 130 dollarin kustannuksin hyödynnettävät uraanivarat riittäisivät noin 80 vuoden käyttöön nykyisten ydinvoimaloiden kulutuksen tasolla, joka on 65 000 t/vuodessa (www.world-nuclear.org/info/inf75.html ). 80 vuotta vaikuttaa mukavan pitkältä ajalta, jonka aikana on hyvää aikaa keksiä jotakin muuta. Mutta ydinvoiman nykykäyttö on melko vähäistä globaalissa mittakaavassa. Maailman sähkönkulutuksesta 16-17 % tyydytetään ydinvoimalla, mutta vain runsaat 6 % primäärienergiasta. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan lähes 80 % primäärienergiasta eli noin 13 kertaa enemmän kuin ydinvoimalla.
Lue koko artikkeli »
Kommentoi »
